skip to Main Content
Säästölippaita Ja Käräjätuomioita

Säästölippaita ja käräjätuomioita

Lähetystyön tukijat ovat kautta aikojen uineet vastavirtaan, mutta sävyisästi. Tuskin koskaan työ on ollut varauksettomassa suosiossa. Sen tukeminen on voinut viedä Suomessakin käräjille. Vierailin Herättäjä-yhdistyksen Seuratuvan lähetyspiirissä Helsingissä viime viikolla ja sitä varten kertailin lähetyshistoriaa.

1830-luvulla Pohjamaalla syntyi halu tukea pakanalähetystä. Suomalaisen lähetystyön juuret ovat osaltaan heränneiden liikehdinnässä. Lähetysvaikutteita saatiin myös Pietarista. Johannes Gossner saarnasi tuolloin Pietarissa ja hänen opetuksiaan kuunteli Niilo Kustaa Malmberg. Gossner oli alkujaan katollinen pappi, joka todisti voimallisesti synnistä ja armosta. Hänen uskonkäsityksensä oli syvästi evankelinen ja hän siirtyikin luterilaiseen kirkkoon. Hänen sydämensä paloi myös lähetystyölle. Palattuaan Pietarista Saksaan hän perusti Gossner-lähetyksen. Malmberg palasi Pietarista Pohjanmaalle.

Lähetysinto syttyi, mutta silloinkaan kaikki eivät ajatelleet ulkomaille lahjoittamisesta hyvää. Monet ajattelivat, että rahaa tarvittiin ennen kaikkea köyhien suomalaisten auttamiseen. Pakanalähetyksen hyväksi alettiin kuitenkin kerätä Kalajokilaaksosta rahaa säästölippailla. Kerätyt rahat lähetettiin ensin Tukholmaan Ruotsin lähetysseuralle.

Käräjille lahjoittamisesta

Pakanalähetyksen säästölippaista löytyi myös syy, joka johti oikeudenkäynteihin heränneitä vastaan Kalajoen kuuluisilla käräjillä. Eräs palvelustyttö oli halunnut uhrata silkkiliinansa käytettäväksi hyvän asian puolesta ja oli jättänyt lahjansa pakanalähetyslippaaseen. Tuo kohtalokas liina tietenkin palautettiin, mutta käräjähaaste pysyi voimassa. Katsottiin, että nuo säästölippaat rikkoivat lakia. Niitä oli joidenkin pappien eteisessä. Rikosasiana syytettiin heränneitä pappeja rahankeruusta, mutta toisena asiana oli seurojen pito, mikä oli vastoin v. 1726 annettua konventikkeliplakaattia. Syyttäjälle tuotti kuitenkin suuria vaikeuksia se, että varsinaisesta kapinahengestä ei ollut kysymys. Lausunnoissa pikemminkin tuli esille heränneen kansan sävyisyys ja nöyryys sekä voimakas yhteenkuuluvaisuus.

Kaikki syytetyt papit olivat läsnä oikeuskäsittelyssä, jossa lähes 80 ihmistä oli syytettynä siitä, että he olivat lukeneet ja laulaneet yhdessä Jumalan sanaa ja että heillä oli muutamia säästölippaita lähetystyötä varten. Tuomio tuli ja valituksista huolimatta se pantiin käytäntöön: papit pantiin viralta puoleksi vuodeksi. Lisäksi heitä ja heidän kannattajiaan sakotettiin, kaikkiaan 64 henkilöä. Heidän maksettavakseen määrätty sakko oli yhteensä 4546 ruplaa ja 60 kopekkaa. Perimätiedon mukaan sakot maksettiin ja se otti koville. Sakkoa maksaneet saivat rahansa kuitenkin jotenkin takaisin. Sitä ei tiedetä, kuka ne maksoi.

Jumalan lähetys on enemmän kuin osaamme aavistaa

Lähetystyö sytytti sydämiä eri puolilla Suomea jo ennen Lähetysseuran perustamista. Lähetystyötä tukevat ryhmät saivat vaikutteita Ruotsista ja Pietarista. Kansan syvien rivien ohella papiston ja sivistyneistön vaikutus oli suuri Suomen Lähetysseuran syntymisessä, joka vahvistettiin keisarin päätöksellä alkuvuodesta 1859. Pietarista Saksaan palannut Johannes Gossner perusti Gossner-lähetyksen Berliiniin. Lähetysseura otti ensimmäiseksi nimikkolähetikseen Gossnerin lähetysseuran Hermann Onashin ja rahoitti tämän matkan Intiaan. Saksalaisen lähetysseuran työn ja lähettäjien tuloksena syntyi eräs Intian suurimmista luterilaisista kirjoista, The Gossner Evangelical Lutheran Church.

Suomalaisen lähetystyön näkökulmasta on mielenkiintoista, että Medialähetys Sanansaattajien aloittaessa radiotyön tukemisen Intiassa vuonna 1988 ensimmäisenä radiokielenä oli yksi Gossner-kirkon käyttämistä kielistä, kurukh. Ohjelmien tuotannosta vastasi silloin ja edelleen Gossner-kirkko, ja ohjelmat radioi Sansan mediakumppani TWR-Intia. Tämän yhteistyön kautta luterilaiset kirkot ja TWR-Intia ovat löytäneet toisensa. Kirkot saavat asiantuntevaa mediakoulutusta ja tekevät ohjelmia kukin omalla kielellään. Eri puolilla Intiaa Sansa tukee ohjelmia 14 kielellä, mukaan lukien hindinkielinen televisiotyö. Suomalaisten rahoittamien sisältöjen ulottuvilla on nyt yhteensä 550 miljoonaa intialaista.

Jumalan lähetys on jotain, jota emme osaa aavistaa etukäteen. Palapelin palat loksahtelevat kohdilleen, vaikka välillä olisikin vaikeaa ja työstä voi joutua jopa käräjille. Kaikki lähtee siitä, että Jumala etsii, kutsuu, hoitaa, varustaa ja lähettää seurakunnat ja jokaisen seurakuntalaisen työhönsä. Kirkon lähetystyön järjestöt palvelevat omalta osaltaan kirkon lähetystyötä. Tänä vuonna olemme erityisen kiitollisia Suomen Lähetysseuran 160 vuotisesta työstä, josta me muut kirkon lähetystyön kumppanuusjärjestöt voimme myös iloita. Voimme katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen, kun tiedämme, että käräjätuomioistakin on selvitty. Jumala on pitänyt huolta työstään ja sen tekijöitä. Iloitaan siitä, että tänään on mahdollista vapain mielin lahjoittaa varoja lähetystyölle!

Ps. Mitä kirjoitamme vuoden 2019 lähetyshistoriaan? Klikkaa itsesi Aasiaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Pin It on Pinterest

Back To Top
Haku