Hyppää sisältöön

Yhä matkalla – juurettomana ja juurtuneena

Elämässä tulee tehtyä välitilinpäätöksiä. Tai ainakin niitä olisi hyödyllistä tehdä. Itselläni on taas yhden sellaisen aika, kun kahden ja puolen vuoden työjaksomme Mongoliassa on tulossa päätökseen.

Tätä kirjoittaessani Mongolian rajat ovat yhä kiinni ja kaikki reittilennot ovat pysähdyksissä. Korean lentojen avautumista ehdittiin jo lupailla kesäkuun alkuun. Eilen hallitus kuitenkin kertoi nykyrajoitusten jatkuvan vielä ainakin kuukauden, eli ensi viikoksi suunnittelemamme lennot ovat peruuntuneet. Suomiloma on siirtynyt ainakin kuukaudella. Joka tapauksessa tavarat on pakattu ja rahti näkyy olevan menossa jo Saksassa.

Joskus Jumalan aikataulut ovat erilaiset kuin meidän omamme.

Vähän pidempi matka

Havahduin tavaroita pakatessani ajatukseen, että heinäkuussa tulee kuluneeksi 28 vuotta siitä, kun lähdimme perheeni kanssa ensimmäiselle työkaudelle Tansaniaan. Siitä tulikin vähän pidempi matka, ja olen nyt asunut yli puolet elämästäni ulkomailla. Joskus leikittelen ajatuksella, että mitä jos olisimme jääneet Suomeen tai palanneet Suomeen. Kuinka erilaiseksi elämäni polku olisi ehkä muodostunut.

Jos jotain olen näiden vuosien aikana oppinut, niin nöyryyttä. Niin monta kertaa näiden vuosien aikana Jumalan suunnitelmat ovat poikenneet omistamme. Jälkikäteen katsottuna siihen on ollut aina syynsä. Osaa näistä syistä prosessoin edelleen, mutta kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla.

Jokaisessa lähdössä on jotakin kiehtovaa. Jätän huomiotta pakkaamisen, siivoamisen, hyvästijätöt, juurien irtirepäisyn, aikaerot, byrokratian ja lentokentillä vietetyn ajan. Jokaisessa kodissa olen ehtinyt laittaa multaan kasveja ja nähdä niiden juurtuvan. Se ehkä symbolisoi omaa juurtumistani uuteen paikkaan. Raamattu kehottaa meitä “vaeltamaan Hänessä, juurtuneina Häneen” (Kol.2).  Jokaisessa lähdössä minua kiehtoo se, että sen jälkeen on taas aika saapua ja juurtua uudelleen.

Valehtelisin jos sanoisin, että mitään en näiden vuosien ajalta kadu. Näihin vuosiin on mahtunut niitäkin hetkiä, jolloin olen rukoillut kuin Jeesus Öljymäellä: “…ota pois minulta tämä malja…” Kuitenkin uskon, että Jeremian kirjan sanat Jumalan omista suunnitelmista meitä varten ovat totta myös omalla kohdallani. Koen yhä, että paikkani on Jumalan työssä − omalla pienellä panoksellani viestinnän parissa.

Lähetyksen aika Mongoliassa ei ole ohi

Mongoliassa työ lähetyksen osalta on kaikkea muuta kuin lopussa ja Sansan tukema radiotyö täällä jatkuu. Kristittyjä maassa on yhä vain 2−5 prosenttia, ja ihmiset etsivät sisältöä elämäänsä. Radiota kuunnellaan nyt viruspandemian aikaa enemmän kuin ennen. Kirkkojen virtuaaliset jumalanpalvelukset puhuttelevat kuuntelijoita kotisohvilla kertomalla Jeesuksesta toivon lähteenä, parantajana ja maailman valona.

Raamattu kannesta kanteen -ohjelma kertoo Jeesuksesta mongolin kielellä. Pienryhmäkokoontumiset ovat nyt kiellettyjä, mutta suljetuissa Facebook-ryhmissä syvällisemmät keskustelut kuitenkin jatkuvat, ja Jumala tekee työtään ihmisten sydämissä.

Tarvetta on paitsi kristilliselle opetukselle, myös koulutuksellisille ohjelmille. Sansan yhteistyökumppanin, perheradio Wind FM:n radioalloilla alkoi juuri uusi, autismia käsittelevä ohjelma. Maassa ollaan yhä tilanteessa, missä kehitysvammaisia ei näy katukuvassa ja autistisen oireyhtymän kirjon lapsia pidetään joko outoina tai tyhminä. Terveyskasvatus ja ehkäisyneuvonta ovat vaatimattomalla tasolla ja teiniraskaudet siksi yleisiä. Terveellisen ruuan merkitys immuniteetille korostuu nyt varsinkin viruspandemian aikana. Kaikkea tätä opetuksellista ohjelmaa lähetetään myös perheradioaseman aalloilla seitsemänä päivänä viikossa.

Matka jatkuu

Työtä täällä Mongoliassa jatkavat kuitenkin muut. Kuukauden päästä ehkä nousemme lentokoneeseen ja jätämme Mongolian. Edellisen kerran lähdimme täältä “lopullisesti” vuonna 2002, mutta Jumala näki hyväksi meidän palata vielä kerran. Avoimin mielin lähdemme tälläkin kertaa matkaan. “Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla.” (Saar.3:1)

Kaikella on aikansa, ja sen ajan kuluessa on mahdollista kulkea ja löytää perille.

Kuva: Wind FM:n studiossa on meneillään autismia käsittelevä opetuksellinen ohjelma.