Hyppää sisältöön

Sansalla on ollut 50 vuoden aikana yli 60 lähetystyöntekijää 17 maassa

Leo Karppinen radioasemalla vuonna 1984.

Diplomi-insinööri Leo Karppinen Swazimaassa TWR:n lähetinasemalla hoitamassa nauhureita vuonna 1984. Leo ja Hannele Karppinen olivat lähetystyössä Swazimaassa kuusi vuotta. Kuva: Sansan arkisto.

Viidenkymmenen vuoden aikana yli 60 Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) lähetystyöntekijää on palvellut yhteistyöjärjestöjä ja -kirkkoja 17 maassa, kolmessa maanosassa.

Pian perustamisensa jälkeen Sansa lähetti ensimmäiset työntekijät jugoslavialaisten siirtotyöläisten pariin Itävaltaan, sittemmin seurakunta- ja radiotyöhön Kroatian evankelisen kirkon työyhteyteen. Alkuvuosina lähettejä suuntasi myös Eteläisen Afrikan Swazimaahan TWR:n radioaseman teknisiin tehtäviin sekä Filippiineille ja Saipanin saarelle (USA) FEBC:n kuuntelijatutkimus- ja tietoliikennetyöhön.

Sittemmin Sansan lähettämiä työntekijöitä on ollut arabiankielisessä maahanmuuttajatyössä sekä Pohjois-Afrikkaan suuntautuneessa radio- ja televisiotyössä Ranskasta käsin, kirkon eri tehtävissä Slovakiassa, SAT-7:n farsinkielisessä televisiotyössä Kyprokselta käsin, TWR:n hindinkielisessä televisiotyössä Intiassa, mediakumppanien hankehallinnon tehtävissä Kyproksella ja Mongoliassa, media-alustojen ja -sovellusten kehitystyössä Itävallasta ja Aasiassa Singaporesta käsin sekä Euroopan, Keski-Aasian, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan Toivoa naisille -työssä.

Myös yhteislähettejä muiden kirkon lähetysjärjestöjen kanssa oli 2000-luvun alkuvuosina kumppanin hallinnollisissa tehtävissä Kyproksella sekä lähinnä seurakuntatyössä Japanissa, Keniassa ja Turkissa.

Jumala on saanut käyttää Sansan lähetys- ja projektityöntekijöinä monien alojen ammattilaisia. Joukossa on ollut esimerkiksi insinöörejä, pastoreita, diakonia- ja nuorisotyöntekijöitä, kielenkääntäjiä, opettajia ja lääkäri, talouden ja hallinnon osaajia, radio- ja televisiotoimittajia ja -ohjaaja sekä mediatutkija ja mediastrategi. Kaikkien työ on tähdännyt siihen, että evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta tavoittaisi mahdollisimman monet.

Vuoteen 2015 mennessä Sansan mediatyön ulottuvilla olikin jo yli kaksi miljardia ihmistä Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Nopean maailmanlaajuisen mediakehityksen ansiosta – ja erityisesti koronapandemian aikana – media- ja viestintätyön merkitys työn suuntaamisessa sekä myös lähettien rekrytoinnissa ja toiminnassa on korostunut.

Vuonna 2022 Sansa käytti medialähetystyöhön ulkomailla yli 2,2 miljoonaa euroa. Siihen sisältyvät myös yhteistyökumppanien 38 kielellä tuottamat ja Sansan tukemat mediasisällöt.

Työn mahdollistajat Suomessa

Maailmalla kasvavan medialähetystyön ovat mahdollistaneet Suomen kirkon seurakuntien ja yksittäisten kristittyjen rukous- ja taloudellinen tuki.

Vuonna 1994 Sansasta tuli kirkolliskokouksen päätöksellä kirkon virallinen lähetysjärjestö, minkä jälkeen Sansan ja seurakuntien välillä solmittujen yhteistyösopimusten määrä kasvoi voimakkaasti. Vuoden 2022 lopussa 185 seurakunnalla oli yhteensä 224 yhteistyösopimusta Sansan medialähetystyön ja -työntekijöiden tukemiseksi maailmalla.

Noin puolet Sansan taloudesta on koostunut seurakuntien vuosittaisista talousarviomäärärahoista, yhteistyösopimustuloista sekä kolehdeista ja lahjoituksista. Vuonna 2022 Sansan tulot olivat 3,62 miljoonaa euroa. Siitä yhteensä 52 prosenttia oli seurakuntien avustuksia medialähetystyölle (35,1 %) sekä kolehti- ja lahjoitustuottoja (17,1 %).

Monista seurakunnista tuli myös Sansan yhteisöjäseniä. Niitä oli vuodenvaihteessa 97. Yhteisöjäsenenä seurakunta voi vaikuttaa Sansan päätöksentekoon, esimerkiksi hallituksen jäsenten valintaan ja strategisiin linjauksiin yhdistyksen kokouksissa.

Vuonna 2022 Sansa käytti seurakuntayhteistyöhön, viestintään ja varainhankintaan Suomessa lähes neljänneksen (24,9 %) menoistaan. Perinteisten seurakuntavierailujen, tapahtumien ja pienpiiritoiminnan rinnalle ovat viime vuosina tulleet etäyhteyksin järjestettävät virtuaaliset vierailut ja koulutukset, kuten Lähetyskiihdyttämö, jotka innostavat osallistumaan medialähetystyöhön ja tukemaan sitä esirukouksin ja taloudellisesti. 

Sanaa sähköisesti monissa kanavissa

Hengelliseen rohkaisuun, kristittynä elämiseen ja rukoukseen ovat Sansan toiminnassa tähdänneet myös niin sanottuun tavoittavaan mediatyöhön suomen kielellä laskettavat Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelma ja Domini Life -mobiilisovellus. 

Maaliskuussa 1997 alkoi Luoteis-Puolan Stettinistä (Szczecin) ja myöhemmin Pietarista Venäjältä kuulua keskipitkillä aalloilla suomenkielisiä radio-ohjelmia, joissa käytiin läpi koko Raamattu. Ohjelmat saivat nimekseen Raamattu kannesta kanteen (Rkk).

Ohjelmaidea oli alun perin kehitetty Yhdysvalloissa, jossa Thru the Bible -niminen järjestö tukee yli 100 kielellä eri puolilla maailmaa lähetettäviä ohjelmasarjoja. Järjestön perustajan, teologian tohtori ja aktiivisen raamatunopettajan John Vernon McGeen selityksiä ei kuitenkaan käytetty sellaisenaan Rkk-sarjassa, vaan Suomen oloihin sopivaan sisältöön vaikuttivat monet muut raamatuntutkijat ja -opettajat sekä ohjelman tekijän, pastori Jukka Norvannon omat löydöt. Pääasiallisena raamatunkäännöksenä käytetään suomenkielistä kirkkoraamattua.  

Raamattu kannesta kanteen on kestosuosikki

Paikallisradiotoiminnan alettua Suomessa ohjelmat alkoivat kuulua usean kanavan kautta. Merkittävimpänä yhteistyökumppanina on ollut Radio Dei, jonka 26 vuoden historian ensimmäisiä ohjelmia Rkk-ohjelmasarja oli.

Jo yli neljännesvuosisadan viitenä päivänä viikossa kuulunut ohjelma on kestosuosikki. Radio Deissä ja Järviradiossa se tavoittaa viikoittain noin 150 000 kuuntelijaa. Radio-ohjelman toimittajina ovat olleet Inga-Lill Rajala, Elina Vaittinen, Elina Tuohisto-Kokko, Marjaana Keränen ja Elisheva Karonen.

Vuonna 2020 radiointi alkoi myös LFF-radiossa. Vuoteen 2010 mennessä julkaistu Norvannon ohjelmakäsikirjoituksiin perustuva 54-osainen Raamattu elämään -kirjasarja on savuttanut suuren lukijakunnan. 

Alkuun suomenkielistä ohjelmaa kuunneltiin myös Virossa. Vuodesta 2007 alkaen siellä on radioitu usean paikallisradion kautta suomenkieliseen sarjaan perustuvaa vironkielistä Piibel kaanest kaaneni  -ohjelmaa. Sen on tuottanut pastori Aare Kimmel ja toimittanut Gea Talts.

Suomenkielisenä ohjelmaa radioidaan myös Norjassa ja Ruotsissa. Joitakin vuosia ohjelmia jaettiin MP3-soittimissa Australian ja Uuden-Seelannin sekä paikallisradiossa Espanjan Aurinkorannikon suomalaisille. Internetin kautta Raamattu kannesta kanteen -ohjelma on kuunneltavissa kaikkialla maailmassa.

Uudistettu Rkk-mobiilisovellus otettiin käyttöön vuonna 2022. Sen sisältämissä 1434 opetuksissa käydään läpi koko Raamattu.

Sana synnyttää uskon ja sytyttää lähetysrakkauden

Vuonna 2017 yhdessä Kansan Raamattuseuran kanssa julkaistun Domini Life -mobiilisovelluksen tavoite on rohkaista rukoukseen ja kristittynä elämiseen sekä innostaa lähetystyöhön. Sovellus myös jakaa monien kristillisten toimijoiden uutissisältöä. Vuonna 2020 sovellukselle myönnettiin Vuoden ekumeeninen teko -palkinto.

Sovelluksesta on julkaistu myös englannin- ja vironkieliset versiot. Kehitystyön jatkuessa tunnusteluja on käyty myös muunkielisistä käännöksistä.

Näiden ja monien muiden mediakanavien ja sisältöjen kautta Sansa toteuttaa järjestön syntyaikoihin tunnettua slogania ”evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja”. Sana synnyttää uskon, juurruttaa Jumalan tuntemiseen ja sytyttää lähetysrakkauden, joka vie sanoman ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Jeesuksesta Kristuksesta ihmisille pelastukseksi siellä, missä he ovat. Median äärellä!  

Viiden vuosikymmenen kuluessa Sansa on kasvanut ja vakiintunut yhdeksi kirkon lähetystyön kanavaksi. Mediaan erikoistuneena se täydentää perinteisempien lähetystyön toimijoiden työtä.

Toimintaympäristön muutokset, ajoittainen epävarmuus ja kaoottisuus sekä mediamaailman nopea kehitys haastavat valppauteen samalla kun ydintehtävä on pidettävä kirkkaana mielessä.

Juha Auvinen

Kirjoittaja on rovasti ja Sansan toiminnanjohtajana vuosina 2002–2020. Kirjoitus on julkaistu Sansa-lehdessä 4/2023.