Digitalisaatio siivittää lähetystyötä

Digitalisaatio vaikuttaa kaikkeen. Myös kristillisten toimijoiden on valjastettava teknologia tehokkaasti evankeliumin eteenpäin viemiseksi. Digitalisaatio avaa ennennäkemättömät mahdollisuudet lähetystyölle.

Koko maailman väestöstä 3,8 miljardia käyttää sosiaalista mediaa. Käyttö kasvaa voimakkaasti. Edellisvuoteen verrattuna kasvua on ollut 9,2 prosenttia. Sosiaalisen median alustoja käytetään etupäässä älypuhelimien kautta.

Digitalisaation aikakausi ei ole tuntematon, vaan tilastotietojen avulla voimme ymmärtää myös niiden maiden olosuhteita, joissa suomalaiset tekevät lähetystyötä. Kansainvälistä medialähetystyötä tekevät järjestöt pohjaavat toimintansa tarkkoihin kuuntelija-käyttäjä-kartoituksiin ja katsojatutkimuksiin.

Teknologia liittyy kaikkeen

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA julkaisi vuoden 2019 lopussa Megatrendit 2020 -päivityksen. Sen mukaan tulevaisuudessa teknologia liittyy kaikkeen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Selvityksessä kuvataan, kuinka teknologian hyödyntäminen edellyttää entistäkin enemmän ajatusmallien ja toimintatapojen muuttamista.

Tekoäly ja sen sovellukset läpäisevät jo nyt koko yhteiskunnan, mikä lisää tiedon vinoutumisen riskiä. SITRAn selvityksessä kuvataan myös digitalisaation seuraavaa aaltoa, terveysteknologian yleistymistä, ohjelmoitujen organismien yleistymistä tuotannossa ja uusiutuvan energian halpenemista. Kaiken tämän keskellä keskiöön nousee se, kuinka uudenlaisia teknologiataitoja otetaan haltuun niin yksilöiden kuin valtioidenkin tasolla.

Videot ja tarinallisuus kasvavat sosiaalisessa mediassa

Digimedian palveluyritys Innowisen kokoamasta sosiaalisen median katsauksesta käy ilmi, miten suomalaiset käyttävät sosiaalista mediaa. Alkuvuodesta 2020 julkaistun katsauksen mukaan YouTuben osuus, 37 prosenttia, oli suurin kaikesta mobiilista nettiliikenteestä.

Sovelluskauppa Google Playn TOP 4 -listan kärjessä ovat sovellukset TikTok, Instagram, Snapchat ja Pinterest. TikTok on nopeimmin leviävä sosiaalisen median sovellus tällä hetkellä. Lisäksi yleistymässä ovat pelialusta Discord sekä YOLO, Jodel, Yubo, Playsee ja Telegram.

WhatsApp on suosituin somepalvelu Suomessa, ja sen käyttö kasvaa edelleen. Toiseksi suosituin on Facebook, jonka aktiivisten käyttäjien määrän lasku näyttää tasaantuneen. Suomalaisten Twitter-käyttäjien määrä oli vuonna 2019 laskussa.

Kolmanneksi suosituimman somepalvelun, Instagramin, käyttäjien ikärakenteen kehitys alkaa muistuttaa Facebookia, se keski-ikäistyy. Instagram ei houkuttele nuoria enää entiseen tapaan. Podcastien kuuntelu on yleisintä 15-35-vuotiailla.

Sosiaalisessa mediassa yleistyvät mobiilille optimoidut videot sekä Instagramin kuvalla mielenkiintoa herättävät tarinalliset sisällöt. Mainostaminen lisääntyy ja yritykset panostavat entistä enemmän someasiakaskokemuksien luomiseen sekä chattibotteihin eli osittain automatisoituihin keskustelupalveluihin. Yritykset julkaisevat podcasteja ja tekevät yhteistyötä podcast-vaikuttajien kanssa.

Digitalisaation vaikutus kristilliseen uskoon ja sen ilmentämiseen

Maailman eniten käytetty kristillinen sovellus on Raamattu-sovellus. Suomen Pipliaseura on kääntänyt Uuden testamentin kreikankielisestä alkutekstistä suomeksi suoraan mobiilikäyttäjälle. Uusi käännös, UT2020, julkaistiin lokakuussa Raamattu.fi-sivustolla ja Piplia-sovelluksessa. Suomen kielellä löytyy myös monia kristityn elämää tukevia mobiilisovelluksia ja vielä enemmän internet-pohjaisia alustoja.

Teknologiset keksinnöt muuttavat maailmaa nopeasti. Myös kristillinen seurakunta ja sen edustama sanoma elävät näiden muutosten keskellä. Yhteiskunnat ja kulttuurit muuttuvat. Tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja.

On pohdittava, miten uusia välineitä voidaan käyttää vaikkapa jumalanpalveluksessa, sielunhoidossa ja evankelioimistyössä. Siihen maailmanlaajuinen pandemia on avannut uusia mahdollisuuksia.

Digitalisaation vaikutus kristilliseen uskoon ja sen ilmenemismuotoihin

Digitaalinen teologia on moderni teologisen tutkimuksen ala. Roomalaiskatoliset tutkijat käyttävät digitaalisesta teologiasta useimmiten käsitettä kyberteologia.

Digitaalinen teologia tarkoittaa sen pohtimista, miten yhteiskunnan digitalisaatio vaikuttaa kristilliseen uskoon ja sen ilmenemismuotoihin. On ymmärrettävä, mitä digitalisaatio tarkoittaa nyt ja tulevaisuudessa. Maailman ja sen kehityksen tulkitseminen myös digilukujen avulla auttaa ymmärtämään, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita tulevaisuus tuo kristinuskolle ja sen sanoman eteenpäin viemiselle.

Toistaiseksi maailman ainoa digiteologian tutkimuslaitos, Centre for Digital Theology CODEC, toimii Durhamin yliopistossa Englannissa. Digitaalisen teologian keskus tekee tutkimusta ja selvityksiä, kääntää, koodaa ja rakentaa teknologioita kristillisen uskon ja nykyajan digitaalisen maailman välillä.

Keskuksen tavoitteena on tutkia ja muuttaa digitaalista kulttuuria koskevaa teologista keskustelua ja olla digitaalisen teologian eturintamassa. Tutkimustyö on sekä teoreettista että soveltavaa. Työssä pyritään kuulemaan niin tavallisia seurakuntalaisia kuin tutkijoitakin. Samalla tavoitteena on olla profeetallinen ääni sekä kirkossa että yhteiskunnassa. Tutkimustuloksia pyritään hyödyntämään monipuolisesti ja soveltamaan eri toimintoihin yli kirkkokuntarajojen.

Digitaalinen teologia voi vahvistaa kristillistä yhteisöä sekä välineenä että teologisena ajatteluna ja luoda sen jäsenten välille uudenlaisia yhteyksiä. Olemme valtavien haasteiden edessä: voimme tavoittaa digitaalisesti helpommin ihmisiä ja ennen kaikkea nykyistä paljon enemmän.

Mervi Viuhko

Artikkeli on toinen osa kolmiosaisesta sarjasta, joka on koostettu KLK:n missiologisessa symposiumissa huhtikuussa 2020 pidetyn esitelmän pohjalta. Kirjoitus on julkaistu myös Lähde-lehdessä 4/2020.

Lähde: Sosiaalisen median tilastot ja käyttö Suomessa: Somekatsaus 02/2020

…… …… …… …… …… …… …… …… …… …… …… ……”””” style=”””””lg””right””Digitalisaation mahdollisuudet lähetystyössä >>””””””url:https%3A%2F%2Fsansa.fi%2Fdigitalisaation-mahdollisuudet-lahetystyossa%2F|||”]Lue edellinen kirjoitus!